Huomio tekemiseen – älä kinastele termeistä

Ruvetaan rohkeiksi, kääritään hihat ylös ja tartutaan töihin. Nämä ajatukset pyörivät mielessäni alkuvuodesta 2016. Huomaan tulevani usein yllätetyksi markkinointi- ja viestintäihmisten kyvystä ja halusta keskittyä määrittelemään alaan liittyviä termejä ja jakamaan niiden perusteella tehtäviä toisilleen ja yhteistyökumppaneille. Yllättävän usein keskustelu yritysten sisällä ja yrityksille palveluja tarjoavien toimijoiden kanssa keskittyy valtataisteluun siitä, kenen määrittelemä termi on oikeampi kuin toisen. Yhtä usein unohtuu se, että vain tekojen kautta yritys voi menestyä ja saada aikaan parempaa tulosta.

Yrityksen tavoitteet ja strategia kuvaavat ja määrittelevät yrityksen keinot kasvaa ja kannattaa nyt ja tulevaisuudessa. Vain kasvun ja kannattavuuden toteutuminen on tärkeää. Keinot, jolla yrityksen eri funktiot pyrkivät viemään asioita maaliin ovat toissijaisia. Kaikkien tulee toimia samaa maalia kohti.

Markkinointi vai viestintä – who cares?

Olen yllätyksekseni havainnut, että markkinoinnin ja viestinnän välille on noussut juopa. Perinteisesti viestintä on ollut voimakkaasti sidoksissa ylimpään johtoon ja strategiaan. Lähes kaikissa yrityksissä viestintäjohtaja on yrityksen johtoryhmän jäsen. Toisaalta viestinnän rooli on rehellisesti sanottuna ollut melko toteuttava ja kapea.

Markkinointi on puolestaan tavoitellut strategisempaa roolia, mutta valitettavan usein jäänyt taktiseen rooliin toteuttamaan markkinointiviestintää ilman selkeää linkkiä strategiaan. Markkinointijohtajat ovat usein jääneet johtoryhmien ulkopuolelle.

Koska blogimme on suunnattu aikuisille, en laitaa tähän Sannin uuden kappaleen otsikkoa, totean vain, että yrityksen tavoitteiden pitäisi olla sekä markkinoinnin että viestinnän yhteisenä tavoitteena ja työn tulisi johtaa samaan suuntaan.

Markkinointiviestintä vai SOME

Digitalisoituvassa maailmassa markkinointiviestintää (varsinkin sen perinteisimmissä muodoissa) on kohdannut epäluulo. On todettu, että SOME on ilmaista ja ettei kukaan enää ole kiinnostunut esimerkiksi television katsomisesta tai lehtien lukemisesta.

En ota kantaa siihen, kuinka paljon televisiota katsotaan tai kuinka moni kelaa yli mainosten. En myöskään ota kantaa siihen, kuinka tehokkaasti Twitter tai Snapchat tavoittavat valtaosan Suomen kansasta.

Yrityksen liiketoiminnan ja siitä vastaavan johdon kannalta yllä esitetyt kysymykset ovat tärkeitä, mutta suhtautumisen niihin tulisi olla faktapohjaista. Yrityksen johdon tulee varmistaa, että sen strategiasta lähtöisin olevat viestit tavoittavat sen asiakkaat mahdollisimman tehokkaasti. Kanava ei ole tunteen asia. Se mikä merkitsee, on viestinnällä aikaansaatavat tulokset.

Mennäänkö teidän yrityksessänne tavoite vai toteutus edellä? Ovatko markkinointi- ja viestintätiimi faktojensa päällä? Tiedetäänkö tehtyjen toimenpiteiden tulokset? Suosittelen rohkeaa kokeilemista, selkeästi kuvattua tavoitteellisuutta ja halua oppia saavutetuista tuloksista.

Brändi vai maine?

Määrittelemme brändin kaikkien niiden mielikuvien ja tietojen summana, joita ihmisellä on jostain asiasta. Asia voi olla tuote, palvelu, yritys, ihminen, puolue, valtio, tapahtuma tai oikeastaan mikä tahansa. Brändi on aina totta, ihmiset tekevät päätöksensä brändin perusteella.

Mikä sitten on maine? Maine määritellään Kielitoimiston mukaan seuraavasti: jostakin vallitsevaksi käsitykseksi, mielipiteeksi.

Määritelmät ovat hyvin lähellä toisiaan. Niiden vaikutus yritykseen on sama. Jos yrityksellä on vahva brändi tai hyvä maine, haluavat asiakkaat ostaa sen tuotteita tai palveluita ja ovat valmiita maksamaan niistä enemmän.

Yhteenvetona voi todeta, että vaikka termien määritteleminen on tärkeää, ei siihen kannata käyttää liikaa aikaan. Yritys määrittelee tavoitteensa ja keinot päästä näihin tavoitteisiin – se siis laatii itselleen strategian jonka avulla se aikoo menestyä kilpailluilla markkinoilla. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan asiakkaita, jotka tuovat yritykselle rahaa. Asiakkaat tekevät ostopäätöksensä mielikuvansa perusteella riippumatta siitä, miksi me haluamme sitä yrityksen sisällä kutsua. Brändiin pitää vaikuttaa, sitä me teemme erilaisilla viestinnällisillä keinoilla joko maksettuna tai ns ilmaisena viestintänä. Ja lopulta meidän tulee ainoastaan varmistaa, että viesti menee mahdollisimman tehokkaasti ja oikeana läpi yrityksen oman henkilöstön, nykyisten asiakkaiden ja tulevien potentiaalisten asiakkaiden kautta.

Ei siis keskitytä termeihin vaan käytetään energiamme yhdessä yrityksen tavoitteiden saavuttamisen tukemiseen. Mieti siis seuraavan kerran kannattaako naapuritiimin tölväisy vai kannattaako yhteistyö yhteisen asian tiimoilta paremmin? Jos olemme rohkeita niin kotimarkkinoilla kuin kansainvälisesti, voimme tehdä odottamattoman hyviä tuloksia ja kääntää Suomen nousuun.

Usko Suomeen, suomalaisiin ja brändien voimaan.